MBB Organisaatiossa

Stanley BLOCK piti huhtikuussa mielenkiintoisen työpajan kollektiivisesta identiteetistä. Noin parikymmentä osanottajaa edustivat eri aloja, kuten psykoterapeutteja, konsultteja ja coacheja.

Tällaisia muistiinpanoja kirjasi kaksi MBB -työryhmän jäsentä (Eeva-Liisa Salovaara ja Hanna Rauanheimo) työpajasta:

MBB:tä kehitetään ja sovelletaan jatkuvasti. Ensimmäinen organisaatioiden käyttöön tarkoitettu työkirja Productive Mind oli keväällä Suomessa koekäytössä. Koska MBB on ennen kaikkea kokemuksellinen menetelmä, saimme teoriajakson jälkeen ”maistaa”, mitä tapahtuu kun kaksi ryhmää ihmisiä alkaa tehdä töitä jonkun spesifin ja tärkeän ongelman kanssa, josta he ovat eri mieltä ja joka herättää vahvoja tuntemuksia ja kehotuntemuksia.

Ensin käytimme jonkin aikaa löytääksemme asian, joka jakoi vahvasti työpajan osallistujien mielipiteet. Prosessi eteni kolmen kollektiivisen kartan ja aistien tiedostamisen kautta tilanteeseen, jossa ryhmän tunneilmasto oli muuttunut.

Yhteys oli syntynyt, vaikka ryhmäläiset eivät analysoineet, eivät yrittäneet ymmärtää toistensa näkökulmia tai olla empaattisia eikä ryhmälle ollut asetettu päämäärää ennalta. Stan nimittää tätä uutta tasoa ja tästä nousevaa voimaa ja energiaa kollektiiviseksi vapaaksi toiminnaksi (collective free functioning, CFF). Se resonoi koko ryhmässä, myös niissä henkilöissä, jotka kokivat alunperin olevansa vastarinnassa tehtävänantoa kohtaan. Se syntyy, kun kollektiivinen identiteettijärjestelmä (collective identity system CIS, ”onko minusta/toisista mihinkään”) saatiin lepotilaan ja yhteys voiman ja viisauden ”lähteeseen” syntyi. CIS ei ole yksilöllisten identiteettijärjestelmien yhteenlaskettu summa. Kun CIS on levossa, CFF pitää huolen itsestään.

Ryhmän tunneilmasto on vaikuttava tekijä sekä organisaatioissa että terapiaryhmissä. MBB:n ajatus tässäkin on: ”You don´ have to fix the group, it isn´t damaged”. Kun ryhmä palaa kollektiivisen vapaan toiminnan tilaan, ryhmän luovuus, innovatiivisuus ja voimavarat ovat aidosti ryhmän käytössä ja se pystyy keskittymään häiriöttä ja ponnistelematta perustehtäväänsä.

Dr. Blockin ensimmäinen tutkinto ennen lääkärin, psykiatrin ja psykoanalyytikon koulutusta on avaruusfyysikon. Tämä kuului mm. siitä, kuinka hän kertoi MBB:n taustalla olevasta maailmankuvasta käyttäen molekyyli-, gravitaatio- ja säieteorian käsitteitä. Tässä kohtaa hän pohti olemassolon ja maailmankaikkeuden ulottuvuuksia, joita ilmeisesti mielemme kykenee tajuamaan korkeintaan neljä. Huikeimmillaan tämä teoria voisi ymmärtääksemme Dr Blockin mukaan tarkoittaa, että kun yksilö tai ryhmä oppii MBB:n avulla TODELLA rauhoittamaan identiteettijärjestelmänsä ja herkistyy aistimuksille, saattaa olla mahdollista, joinakin hetkinä, kokea näiden muiden dimensioiden/maailmojen olemassaolo. Näin Dr Block tuo MBB:n taustalla olevan henkisen periaatteen tai näkemyksen myös selkeästi esille.

MBB menetelmä ahdistuneisuushäiriön apuna, kokemuksia Salon vertaisryhmästä

Saimme toukokuun tapaamiseemme Saloon mielenkiintoisen vieraan: psykoterapeutti Monica Halinen Helsingistä vieraili vertaisryhmässämme ja piti meille psykoedukaatiota aiheesta MBB. MBB tulee sanoista Mind-Body Bridging eli kehon ja mielen yhteys suomennettuna. MBB kotisivujen (http://mbbfinland.fi) mukaan MBB on kliinisesti tutkittu ja aivotutkimukseen perustuva uudenlainen viitekehys ja menetelmä ihmisen psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin ja suoriutumisen parantamiseksi. Sitä voidaan käyttää terapiatyöskentelyssä tai itsehoitomenetelmänä. Menetelmän on todettu vaikuttavaksi juuri esimerkiksi ahdistuksen hoidossa ja monessa muussa. Menetelmässä pyritään irti haitallisista ajatuksista, esimerkiksi pakkoajatuksista, aistien kautta; menetelmän mukaan ajatusten korvaaminen toisilla ajatuksilla ei ole tehokasta, vaan kehon rahoittamisen kautta mielikin rauhoittuu. MBB on tietoisuustaitojen harjoittamista aisteihin keskittyen ja vielä paljon enemmän.

Teimme tapaamisemme alussa helpon ja tehokkaan menetelmään kuuluvan harjoituksen, kaksiosaisen kartan, jonka avulla saimme käsityksen omista sisäistä vaatimuksistamme eli siitä, millainen meidän tai maailman pitäisi mielestämme olla.

Ensimmäiseen karttaan kuvasimme jonkun huolen, joka mielessämme sillä hetkellä oli sekä siihen liittyvät asiat mind map –tyyliin. Sen jälkeen rauhoituimme hetkeksi, laitoimme silmät kiinni ja keskityimme pelkästään tuntoaistiimme eli miltä tuntui esimerkiksi istua tuolissa jne. Seuraavaksi teimme kartan uudelleen ja kuvasimme samasta asiasta nyt mieleen tulevat asiat. Meillä kaikilla toinen kartta näytti ihan toisenlaiselta ja vaatimukset pystyimme tunnistaman nimenomaan ensimmäisestä kartasta.

Monica kertoi, miten se, että vaatimuksemme eivät toteudu saavat meidän niin kutsutun identiteettijärjestelmämme yliaktiiviseksi. Yksinkertaistettuna se tarkoittaa, että silloin olemme ikään kuin ylivirittyneitä ja meillä on liioiteltuja ajatuksia, jännitystä ja henkinen sekä fyysinen suorituskykymme on kaventunut.

Monica kuvasi tätä tilaa hienosti esimerkillä, jossa me olemme ikään kuin pieni lasi täynnä mehua eli ongelma valtaa koko elämämme. Meillä olisi myös mahdollisuus olla iso mehukannu, jossa sama mehutilkka eli sama ongelma ei näytäkään enää yhtä suurelta ja saamme paljon elintilaa muihin asioihin eikä ongelma valtaa koko elämäämme.

Tähän itse ainakin haluan pyrkiä: vaikka minulla olisikin OCD, en halua, että se täyttää koko elämäni, vaan se on vain yksi asia elämässäni, jonka kanssa pystyn elämään ja silti elämääni mahtuu niin paljon muita hyviä asioita!

Aisteihin keskittymistä voi harjoitella pitkin päivää, itse harjoittelen parhaillaan mieleni rahoittamista esimerkiksi tuntoaistiin keskittyen, eli vaikka kun ajan autoa, tunnen ohjauspyörän käsissäni ja sen, miltä auton penkki allani tuntuu. Ja harjoituskertoja tämäkin menetelmä vaatii: aivojen hermoratojen reittien muuttaminen vaatii lukuisia toistokertoja. Mutta sitkeällä harjoittelulla voimme saada aivot kenties oppimaan, että tässä kohdassa ei tarvitsekaan ahdistua, eikä todellista vaaraa ole vaan voin ottaa rennosti.

Ohessa kahden ryhmäläisemme kommentit luennosta:

”Monica Halisen luento oli kiinnostava. Aistiharjoitus oli mielenkiintoinen. Karttojen piirtäminen selkeytti ajattelua ja siinä piti keskittyä tiettyyn asiaan. Kun kirjasi kaikki mieleen juolahtavat asiat ylös, pystyi paremmin analysoimaan mietteitään. Heräsi uusia näkökulmia asioihin ja niiden ratkaisemiseen.”

”Kokemukseni oli, että tämä on selkeä ja kansantajuinen menetelmä. Sitä voi jopa tehdä omatoimisesti. Toivon, että tämä tulee helposti tavoitettavaksi terapiamuodoksi. Näkemykseni on, että se lisää ihmisen omaa aktiivisuutta ja tunnetta, että voi itse vaikuttaa elämäänsä. Ei tarvitse olla niin tunteidensa vankina, kun voi ottaa tilanteen haltuunsa.”

Jos mielenkiintosi aiheeseen heräsi, lisätietoa löytyy nettisivulta: http://mbbfinland.fi/

Aurinkoista kesää kaikille Salon vertarin puolesta,

Saija Tarro